Toisten miellyttämisestä ja oman elämän elämisestä

Tunnistan itsessäni miellyttäjän. Mieliksi oleminen on ollut tärkeää, en ole halunnut tuottaa pettymystä. Tietyssä määrin se on ihan hyvä piirre ihmisessä, mutta jos se luo onnettomuutta, silloin asiaa kannattaa tarkastella kriittisesti.

On myös tervettä pitää päänsä, kertoa avoimesti mitä mieltä on ja ottaa elämästään vastuuta. Tätä yhä opettelen, 39-vuotiaana aikamiehenä. Ehkä olen aavistuksen kasvanut. Optimi lienee se, että osaa ottaa huomioon lähimmäisen, sanoittaa oman tahtonsa tahdikkaasti mutta samalla pitäen huolta siitä, ettei hukkaa itseään. Varsinkin elämän suurissa kysymyksissä kannattaa tehdä niin kuin sydän sanoo. Sitä ei yleensä kadu. Elämistä toisten pillin mukaan kylläkin.

Miksi tämän kirjoitin? Noh, nyt on vähän tilanne päällä... Jo nyt tuntuu selkeämmältä ja voimaantuneelta, tiedän mitä haluan. Tunteen sanoittaminen auttoi - tässä asiassa aion pitää pääni. Ja sydämeni.