Johdantosanat - 2. sunnuntai pääsiäisestä

Yhdessä lempivirsistäni sanotaan: ”Käskien et hallitse, Kristus, et vaatimuksella. Laupeudella kosketat, rohkaiset laupeudella. Miekalla et työhösi taivuta, painostamalla. Katseesi alla taivumme, lempeän katseesi alla.” 

Tällainen on Herra. Moni odottaa vahvaa ja määräilevää Kristusta, maailmanvaltiasta, mutta ei sellaista löydä. Herra hoitaa ja paimentaa, mutta ei käskien eikä komentaen. Hyvä paimen antaa vastuuta seuraajilleen – tuskatuttavankin paljon – jotta he myös kasvaisivat vastuuseen. Jos haasteita ei ole, ei ole kristillistä kasvuakaan. Nämä haasteet kyllä tiedämme, niin omassa kuin seurakunnan sekä koko kirkon elämässä. 

Vietämme edelleen pääsiäisen juhla-aikaa – Kristus nousi kuolleista! Hyvä Paimen ei tullut maailmaan turhaan. Hän sovitti rikkomuksemme. Hän nousi kuolleista, jotta kuoleman pelko voitettaisiin ja helmiportti taivaaseen avattaisiin: ”Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu.”

Jotta voimme iloita pääsiäisen sanomasta, hylätkäämme sydäntemme taakat Kaikkivaltiaan edessä. Vapautukaamme synnintunnustuksen kautta elämän iloon ja sen kaikkeen rikkauteen yhdessä näin rukoillen:       

---
Tätä pyhäpäivää sanotaan Hyvän paimenen sunnuntaiksi. Jeesus on hyvä paimenemme, joka pitää huolen lampaistaan. Hän kutsuu meitä äänellään yhteyteensä. Hän tuntee tarpeemme ja armon kaipauksemme. Jeesus johtaa omiaan, omaa rakasta seurakuntaansa. Hän ravitsee meitä sellaisella ravinnolla, joka ruokkii meidän sielumme ja ruumiimme täydellisemmin kuin mikään muu – hänessä meillä on taivaan leipä ja ikuisen elämän lähteet. Hän on ainoa tiemme Taivaan Isämme luokse: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.”   

Vietämme edelleen pääsiäisen juhla-aikaa. Tämä aika kertoo meille, että Jumalamme on Tosi Jumala, joka  on laupias ja pitää lupauksensa. Hän sovitti rikkomuksemme Pojassaan ja teki rauhan kanssamme. Jeesus Kristus nousi kuolleista, jotta mekin saamme eräänä päivänä käydä helmiportista kultakaupunkiin: ”Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu.”

Jotta voisimme aidosti iloita pääsiäisen sanomasta ja Jumalan käsittämättömästä rakkaudesta meitä kohtaan, niin hylätkäämme sydäntemme taakat ja erheemme Kaikkivaltiaan edessä. Vapautukaamme synnintunnustuksen kautta elämän iloon ja sen kaikkeen rikkauteen sekä uuteen kuuliaisuuteen. Tunnustakaamme nyt syntimme yhteen ääneen näin sanoen:      

---
Tätä pyhäpäivää sanotaan Hyvän paimenen sunnuntaiksi. Jeesus on hyvä paimenemme, joka pitää huolen lampaistaan. Hän kutsuu meitä yhteyteensä. Hän tuntee tarpeemme ja armon kaipauksemme. Jeesus johtaa omiaan, omaa rakasta seurakuntaansa. Hän ravitsee meitä sellaisella ravinnolla, joka ruokkii sielumme ja ruumiimme täydellisemmin kuin mikään muu – hänessä on taivaan leipä ja ikuisen elämän lääke. Hän on tiemme taivaan autuaille laidunmaille. Hänessä on ikuinen elämä: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.”

1. Pietarin kirjeessä sanotaan: ”Te olitte 'eksyksissä kuin lampaat', mutta nyt te olette palanneet sielujen paimenen ja kaitsijan luo.” Tähän Raamatun sanaan nojaamme tänäänkin. Saamme aina palata armeliaan Jumalan luo. Ylin paimenemme, Jeesus Kristus, kantaa meidät harteillaan armopöytänsä eteen. Uuden liiton lapsilta vaaditaan, että myös ilmaisemme tarvitsevamme Paimenemme ohjausta ja rakkautta. Lähestymme tutun virren 361 sanoin Herran armopöytää: ”Tee minut kaipaavaiseksi, tyhjäksi kokonaan, armoa kerjääväiseksi, armosi että saan.” 

Jotta kohtaamme Paimenemme puhtain mielin, tunnustakaamme nyt väärät tekomme Jumalalle vailla pelkoa, vailla hätää, vailla häpeää yhteen ääneen näin sanoen:

---
Tämä pääsiäisen juhla-aika kertoo Jumalan laupeudesta ja uskollisuudesta. Ylösnoussut Kristus on oikea Paimen, hyvä Paimen, joka pitää huolen omistaan. Hän kutsuu meitä kaikkia huolehtimaan seurakunnasta, laumastaan. Hän huomioi kaikki kirkkonsa rakentajat, ei vain niitä, jotka ovat näkyvässä seurakunnan tehtävässä. Hän kutsuu jokaista kristittyä rakkautensa ja rauhansa välittäjiksi. Jeesus sanoo opetuslapsilleen eli meille: ”Kaitse minun lampaitani”, ”Ruoki minun lampaitani.”

Jotta voisimme ruokkia maailmaa ja lähimmäisiämme, meidän tulee ensiksi tulla itse ravituiksi. Kirkkoon astuessamme rukoilemme aidosti: ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.” Yksin Herra antaa meille ikuisen elämän leipää. Yksin hän sammuttaa ikuisen elämän janon. Hänessä meiltä ei puutu mitään. 

Onnittelen – olemme autuaita kun olemme tulleet Jumalan kasvojen eteen.  Pyydämme häneltä virvoitusta hengellemme, sielullemme ja ruumiillemme. Veisasimme yhdessä: ”On Herran temppelissä virvoitus suloinen.” Olemme tulleet kuulemaan hänen sanaansa ja kiittämään häntä hänen armostaan ja uskollisuudestaan. Jumala on pyhä ja me olemme syntisiä. Tunnustakaamme hänelle syntimme ja rukoilkaamme anteeksiantoa yhteen ääneen näin lausuen: