"Sanasta sanaan ei kestä ajasta aikaan" - haastattelu Keskisuomalainen 21.8.2016

SANASTA SANAAN EI KESTÄ AJASTA AIKAAN 

Raamattu on syntynyt ajassa ja ihmisten kirjoittamana. Siksi sitä voidaan tulkita.

"Kunpa sinäkin tänä päivänä ymmärtäisit, missä turvasi on! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi kätketty. Vielä tulet näkemään ajan, jolloin viholliset rakentavat ympärillesi vallin, saartavat sinut ja käyvät kimppuusi joka puolelta. He murskaavat maan tasalle sinut ja sinun asukkaasi. Sinuun ei jätetä kiveä kiven päälle, koska et tajunnut etsikkoaikaasi."

Hiukan dramaattinen alku. Sitä on kuitenkin vaikea välttää, kun yhdistetään Raamattu (Luuk. 19: 42-44), Jeesus Jerusalemin porteilla ja vuoden 1999 hittielokuva Matrix.

Toivakan kirkkoherra Panu Partanen tarjosi tätä dramatiikkaa espoolaisille rippikoululaisille heinäkuun viimeisen päivän saarnassaan. Sanoman kärkeä tasoitti hieman se, että Matrix ei ole tämän päivän rippikoululaisille se kaikkein tutuin elokuva. Sama toki pätee tuttuuden suhteen myös Raamattuun.

Matrixissa koneet ovat vallanneet maailman, ja kasvatusaltaissa elävät ihmiset on valjastettu pelkkään sähkövirran tuottamiseen. Ihmisten aivot on kytketty koneiden luomaan tietokonemaailmaan, Matrixiin, joka antaa heille valheellisen kuvitelman elämästä.

Tietokonehakkerina valhemaailmassa elävä Thomas A. Anderson eli Neo, joutuu valintatilanteeseen, kun todellisesta elämästä Matrixiin laskeutunut vastarintaliikkeen johtaja Morpheus tarjoaa hänelle mahdollisuutta heräämiseen unimaailmasta, joka on "maailma, joka on vedetty silmiemme eteen, jottei totuus paljastuisi".

Melkein suoraan Luukkaan evankeliumista. Morpheus antaa Neolle kaksi pilleriä: punainen herättää todellisuuteen, sininen vie uneen ja unohdukseen.

Tässä vaiheessa Partanen laittaa yhtäläisyysmerkit Uuden testamentin ja Matrixin sekä Jeesuksen ja Neon välille. Se ei ole yllätys, sillä Neo on Matrixin Messias, joka syntyy, kuolee ja nousee ylös.

–  Matrix-vertausta ovat monet muutkin käyttäneet, Partanen myöntää.
Asetutaan siis joukon jatkoksi: Kumpaa pilleriä kirkko tarjoaa kansalle?

–  Jos historiaa katsoo rehellisesti, kirkko on tarjonnut molempia, Partanen sanoo.
–  Syvimmillään kristinuskon sanoma on silti realistinen. Me olemme samaan aikaan, kuten Luther sanoi, hurskaita ja syntisiä, hyviä ja pahoja.

Partasen mukaan vaikeista asioista puhuminen on koettu hankalaksi etenkin nuorille ja lapsille. Siksi kirkko on tarjonnut usein siloteltua kuvaa.
–  Siinä paha on aina jossain kauempana, ikään kuin se ei olisi meissä. Myös syntisyydestä on vaikea puhua, koska se on liian rasittunut termi.
–  Kristinuskon punainen lanka on kuitenkin herätys todellisuuteen, punainen pilleri.
Toisaalta kristillisessä kirkossa on tavattu vaieta isoistakin kysymyksistä.
–  Kirkko on ollut länsimaissa vallankäyttäjä, ja se puolestaan on johtanut siihen, että kansaa on pidetty ikään kuin unitilassa.
–  Lutherin mukanaan tuoma kansankieli kirkkoon ja lukutaito ovat isoja juttuja: on hienoa, että nykypäivänä ei voi syöttää pajunköyttä, vaan kaikki väitteet voidaan haastaa.
Partanen sanoo, että kirkko on työntänyt päätä pensaaseen monissa kipeissä asioissa. Esimerkkeinä hän mainitsee seksuaalivähemmistöt ja tasa-arvoisen avioliittolain.
–  Kun vaikea asia tulee esiin, siihen pitäisi tarttua.

Koska Raamatun sanotaan olevan sanasta sanaan Jumalan sanaa, pitää tarttumaote harkita tarkkaan. Historia tarjoaa paljon erilaisia vaihtoehtoja.
–  Esimerkiksi kirkkoisät ja Luther tekivät hyvinkin vapaita tulkintoja, Partanen muistuttaa.
–  1800-luvun lopulla alkoi varsinkin Amerikassa nousta esille kirjaimellinen raamatuntulkinta. Se on siis suhteellisen uusi ilmiö, jota ei löydy sellaisenaan kristinuskon alkuhämäristä.
Partasen mukaan kirjaimellinen tulkinta ei saa tukea raamatuntutkimuksesta.
–  Raamatulla on lukuisa määrä eri kirjoittajia eri aikakausilla. Lisäksi on äänestetty siitä, mitkä kirjat ylipäätään kuuluvat kaanoniin.
– Myös Raamatun sisältä löytyy valtava kirjo erilaista ajattelua. Kaikkia niitä ei pysty yhdistämään – eikä siihen ole tarvettakaan.
Kristityt tulkitsevat, että Kristus on Jumalan ilmoitus.
–  Raamattu puolestaan kertoo Kristuksesta ja hänen elämästään sekä sisältää hänen opetuksiaan.
–  Nykyaikainen luterilainen kirkko ei ajattele, että Raamattu olisi syntynyt automaattikirjoituksella. Se on syntynyt ajassa ja ihmisten kirjoittamana.
–  Kirkon oppiin ja Raamattuun on aina vaikuttanut niitä ympäröivä maailma.

Nykyraamatuntutkimuksessa painotetaankin sekä sosiologisia että arkeologisia menetelmiä, joiden avulla pystytään ymmärtämään kulttuuria ja aikakausia, tekstiä ja sanomaa.
Maallikolle näyttää siltä, että Vanhan ja Uuden testamentin jumalat eivät ole samoilla linjoilla. Roomassa 100-luvulla vaikuttanut gnostikko Markion Sinopealainen piti heitä eri jumalina.
–  Kirkko on päätynyt puhumaan saman Jumalan ilmoituksesta, Partanen sanoo.
–  Aluksi uskottiin, että jokaisella heimolla on oma, mustasukkainen jumalansa. Tästä siirryttiin ajan myötä monoteismiin, yhteen Jumalaan. Vasta Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikana 500–600 eKr. juutalaisuus kehittyi selkeän monoteistiseksi.
–  Silloin Israel valitsi Jahven.
Partanen sanoo, että Vanha testamentti on sidottu tiukasti juutalaisuuteen ja sen rituaalisäädöksiin.
–  Se on eräänlainen henkiinjäämisdokumentti, mitä ilman juutalaisuus ei olisi selvinnyt.
–  Mennään metsään, jos otetaan joku teksti ja luetaan se meidän nykyihmisten käsitysten valossa. Se ei ole reilua.
–  Ongelmakohdat pitää tunnustaa, mutta samalla pitää yrittää ymmärtää, mikä kirjoitusten tausta on. Ei sen ajan ihmisillä voinut olla sellaista ymmärrystä ja kehitystasoa, mikä meillä on nyt.
Partanen kokee kehitysprosessin tärkeänä.
–  Kuva Jumalasta muuttuu ja toivon mukaan myös kehittyy. Silti punaisena lankana säilyy Jumalan läsnäolo tässä maailmassa.
Partanen myöntää, että tulkintatavoista riippumatta Raamatusta löytyy paljon ristiriitoja.
–  Toisaalta Jeesus sanoo, "Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu" ja toisaalta "Olen tullut nostamaan pojan isää vastaan".
–  Raamattu ja Koraani antavat aineistoa, polttoainetta, josta voi ottaa käyttöön mitä hurjimpia väitteitä.
Partanen sanoo saaneensa vahvistusta omalle uskolleen tieteellisestä raamatuntutkimuksesta.
–  Alkukristityt olivat sekä pakana- että juutalaiskristittyjä. Uuden testamentin syntyminen on ollut sen myötä valtavaa rajanvetoa, jopa veljessotaa.
–  Myöskään lainoppineet ja fariseukset eivät olleet kristinuskon päävastustajia vielä 30-luvulla, vaan vasta paljon myöhemmin.
Tämä selittyy sillä, että Uusi testamentti on kirjoitettu sen jälkeen kuin Jeesus eli. Silloin tilanne oli muuttunut, kristinusko ja juutalaisuus alkoivat eriytyä eri uskonnoiksi.
–  Suurin osa evankeliumeista on kirjoitettu vasta 70-luvun jälkeen. Kirjoittajat eivät kirjoittaneet pelkästään historiaa, vaan tulkitsivat sitä uudelleen kertoen, mitä se tarkoitti heille juuri silloin.

Tästä pääsemme siihen, mitä Raamattu tarkoittaa meille nyt ja miten sitä tulkitaan jumalanpalveluksissa, pyhäkoulussa ja ihmisten arjessa.
Onko tiede tervetullut kirkkoon?
–  Ehkä me papit pelkäämme turhaan: ihmiset ovat tieteellis-kriittiselle tulkinnalle hyvinkin vastaanottavaisia, Partanen sanoo.
–  Olen pitänyt Vuorisaarnasta luentosarjaa, jossa olen kertonut tieteen näkökulmista. Saarna on siihen liian lyhyt, mutta meillä voisi olla Raamatun syntyä valottavia keskusteluita tai luentoja.
–  Voitaisiin pohtia, mitä me tiedämme nyt. On paljon asioita, joista riviseurakuntalainen ei välttämättä tiedä.
Tieteen läsnäolo kirkossa voisi antaa kristinuskolle lisää uskottavuutta – joka ei ole välttämättä kovinkaan vahvoissa kantimissa.
–  Minua harmittavat suunnat, joissa tieteelliselle tiedolle ei anneta mitään arvoa, joissa kuka tahansa saa levittää mielipidettään ilman mitään perusteluita.
Partanen haluaa puhua lapsille ja aikuisille eri kieltä.
–  Olen yrittänyt päästä eroon satuilusta, joka voi olla yksi syy siihen, että kristillinen usko ei puhuttele.
–  Kun ihmiset kasvavat aikuisuuteen, ei pyhäkoulukuvasto tunnu uskottavalta.

Tieteen kapuaminen saarnastuoliin ei kuitenkaan merkitse kirkon tärkeimpien toimintatapojen kieltämistä.
–  Kirkon opetuksen ydin on se, miten ihminen pelastuu, miten hän elää Jumala-yhteydessä.
–  Kirkon tila ja tavat jäykistävät, joten kirkkokansa pitää lämmittää aina uudelleen. Ihmiset pitää toivottaa tervetulleiksi, ja kirkkokahveilla pitää olla vapautunut, yhteisöllinen tunnelma.
–  Samalla pitää muistaa niitä, jotka eivät koe Jumalaa hyväksi paimeneksi, Kristukseksi. Kuka puhuu heille, jotka kipuilevat?
Partanen haluaa uudistaa kirkkoa – mutta yhtälailla hän kunnioittaa perinteitä.
–  Traditiosta tulee pitää kiinni, mutta samalla on uudistuttava jatkuvasti.

Kirkkoherra

Pappi, joka pitää scifi-elokuvista Syntynyt 11.7.1977 Jyväskylässä. Vanhemmat Kirsti ja Johannes Partanen. Kaksi nuorempaa sisarusta, Riikka ja Perttu.
Ylioppilaaksi Jyväskylän Norssista 1996. Teologian maisteri 2004, vihittiin papiksi 2005.
Papin töissä Suonenjoella, Hankasalmella ja Vesannolla. Maaningan seurakuntapastorina 2007–2012. Toivakan kirkkoherra 2012–.
Käsittelee hengellisiä ja yhteiskunnallisia teemoja Kirkonherra-blogissa osoitteessa http://www.kirkonherra.com/.
Harrasti nuoruudessaan kilpauintia ja koripalloa.
Matrix-elokuvatrilogian avausosa ilmestyi vuonna 1999. Trilogian muut osat, Matrix Reloaded ja Matrix Revolutions, julkaistiin vuonna 2003.
Trilogian ohjasivat Wachowskin veljekset Laurence ja Andrew (nyk. Lana ja Lilly).