Saarna pyhäinpäivä 31.10.2009 (Esko Jalkanen)

Matt. 5:1–12
Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin:
      »Autuaita ovat hengessään köyhät,
      sillä heidän on taivasten valtakunta.
      Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen.
      Autuaita kärsivälliset: he perivät maan.
      Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano:
      heidät ravitaan.
      Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.
      Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan.
      Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.
      Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan:
      heidän on taivasten valtakunta.
Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.» 

Me kolme Skuoritsan seurakuntaa palvellutta suomalaista pappia iloitsimme, kun saimme kutsun tulla tänne jälleen. Meillä on vain yksi murhe. Emme tapaa täällä kaikkia rakkaiksi tulleita seurakuntalaisia, sillä suuri osa teistä on saanut kutsun täältä ajasta ikuisuuteen. Nyt on heidän päivänsä, pyhäinpäivä.

Keskellä eron ikävää meitä lohduttaa se tieto, että heidän ei enää tarvitse kärsiä sairauden eikä minkään pahan kokemisen aiheuttamista murheista. Kun he kuolivat, heidän murheensakin kuolivat. Heillä on nyt rauha ja lepo.

Näitä kuolon uneen nukkuneita uskon ystäviämme ajatellessamme meitä ei lohduta yksinomaan se tosiasia, ettei heillä koskaan enää ole sellaisia kovia kohtaloita kuin siellä Siperiassa tai muualla, missä jouduttiin raatamaan usein sairaina ja aina nälkäisinä raskaissa metsätöissä. Täydellisen lohdutuksen meille antaa Jumalan suuri lupaus, josta pyhät kirjoitukset tänä pyhäinpäivänä puhuvat. Te olette autuaita! Te köyhät ja nälkäiset olette autuaita! Ei tietenkään kukaan nälissään tai janoissaan oleva ihminen ole nälän tai janon vuoksi autuas, vaan sen tähden, että hänen nälkänsä ja janonsa sammuvat, kun hän saa syödä ja juoda kyllikseen. 

Raamatun viimeinen kirja, Ilmestyskirja, (14:13) tiivistää nämä autuusasiat näin: Autuaita ne, jotka tästä lähtien kuolevat Herran omina. He ovat autuaita, sanoo Henki. He saavat levätä vaivoistaan, sillä heidän tekonsa seuraavat heitä. Ei siis sanota ainoastaan, että kuolleet rakkaamme ovat autuaita sen tähden, ettei heillä enää koskaan ole kipuja ja sairauksia, nälkää eikä köyhyyttä. Kyllä he ovat senkin tähden autuaita. Varsinainen autuus tulee vasta siitä, että ihminen on Herran oma. Samasta syystä meitä elossa oleviakin voidaan kutsua autuaiksi. Herra Jeesus omistaa meidät, P.Katariinan kirkkoon kokoontuneet yhtä hyvin kuin ne edesmenneet ystävämme, joita kaipaamme. Ensimmäisessä kirjeessään, sen ensimmäisessä luvussa (1 Pt 1:18-19) Pietari kertoo, että Jeesus osti meidät ikuiseksi omaisuudekseen ei millään katoavalla tavaralla, hopealla tai kullalla, vaan hänen, tahrattoman Karitsan, kalliilla verellä. Näin meistä on tullut Jeesuksen omaisuutta, heistä ja meistä.

Katsotaanpa tämän Pyhäinpäivän sanan valossa, miten Karitsan veri, seurakunnan elämän keskiö, on niin kallisarvoinen juoma. Evankeliumissa sanottiin: Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan. (Mt 5:6) Janoisen ja nälkäisen autuus sanotaan tässä eri tavalla kuin Luukkaan evankeliumissa (Lk 6:21) Autuaita te, jotka nyt olette nälissänne: teidät ravitaan. Totta tosiaan: kun nälkä kurnii mahassa niin, että heikottaa, merkitsee melkoista autuutta syödä vatsa täyteen herkullista ruokaa. Mutta nytpä ei ole kysymys vain ruumiin ravinnosta, vaan paljon tärkeämmästä, siitä, että ihminen saa osakseen kaikilta ihmisarvoisen ja oikeudenmukaisen kohtelun. Sitä Pyhäinpäivän evankeliumi kutsuu vanhurskauden näläksi. Juuri sitä nälkää erityisesti inkeriläiset näkivät, kun heitä kidutettiin ja kuulusteltiin Spalernajan vankilassa ja muissa vankiloissa. Syyllisiksi tehtyjen syyttömien vankien polttavin jano ja nälkä oli totuuden ja oikeudenmukaisuuden eli vanhurskauden janoa ja nälkää. Herramme Jeesus Kristus, ainoa täysin viaton Karitsa, on syvemmin kuin kukaan muu ihminen kokenut oikeudenmukaisuuden puutteen. Hän seisoi Pontius Pilatuksen edessä tuomittavana kuolemaan. Hän janosi tältä tuomarilta oikeaa päätöstä. Turhaan. Kun Jeesus sai kuulla, että suuri kansanjoukko sai luvan päästää vapaaksi joko hänet tai kuuluisan rosvon ja murhamiehen Barabbaan, hän vielä janosi tältä ihmisjoukolta oikeaa, vanhurskasta ratkaisua. Turhaan. Jeesuksen piti nääntyä vanhurskauden janoon. Sitä hän ei saanut keneltäkään ihmiseltä. Mutta sai Isältä Jumalalta. Vain kolme päivää Jeesus oli kuoleman vankina. Sitten koitti Jumalan vanhurskaus: viaton Jeesus sai jättää kokonaan tämän väärän maailman. Ristinkuoleman jälkeen Isä Jumala on antanut Pojalleen kaiken taivaallisen rikkauden oikeuden mukaisesti, vanhurskaasti. Jeesuksen nälkä ja jano on ainiaaksi sammutettu. Mutta ei vain hänen nälkänsä ja janonsa, vaan meidänkin.

Ennen kuolemaansa Jeesus rukoili näin: Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille. (Jh 17:22) Oman kuuliaisuutensa ja vanhurskautensa sädehtivän valon Jeesus on luvannut omillensa. 

En usko, että täällä P. Katariinan  kirkossa tänään on yhtäkään sellaista seurakuntalaista, jolle ei kelpaisi vastaanotettavaksi Jeesuksen tarjoama lahja: vanhurskaus. Ottakaamme se vastaan iloisina ja kiitollisina. Ei tarvitse tänään eikä milloinkaan lähteä Jeesuksen luota pois nälissään eikä janoissaan. Meidät ravitaan ikuisilla taivaan juhlapöydän antimilla. Sen tähden me olemme täydellisesi autuaita.

Saammeko me ihan todella uskoa tulevamme autuaiksi? Lukemassamme Ilmestyskirjan kohdassa on tällainen kreikankielinen ilmaisu: ”Nai, legei to pneuma.” Se pitää kääntää yksinkertaisesti suomeksi: ”Kyllä, sanoo Henki.” Sekä suomen- että venäjänkielinen käännös on turhan epäselvä: ”He ovat autuaita, he saavat ..”

Kun Pyhä Henki sanoo sydämessäsi nyt: ”Kyllä!”, niin luota siihen ja ylistä Herraa! Kaikki Jeesuksen hyvät teot seuraavat sinua ikuisuuteen! Aamen.