Saarna pääsiäispäivä 16.4.2006

Matt. 28:1-8
Sapatin päätyttyä, viikon ensimmäisen päivän koittaessa, tulivat Magdalan Maria ja se toinen Maria katsomaan hautaa. Äkkiä maa alkoi vavahdella ja järistä, sillä Herran enkeli laskeutui taivaasta. Hän tuli haudalle, vieritti kiven pois ja istuutui sille. Hän oli hohtava kuin salama ja hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi. Vartijat pelästyivät häntä niin, että alkoivat vapista ja kaatuivat maahan kuin kuolleet.
Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi. Tulkaa katsomaan, tuossa on paikka, jossa hän makasi. Menkää kiireesti sanomaan hänen opetuslapsilleen: 'Hän on noussut kuolleista. Hän menee teidän edellänne Galileaan, siellä te näette hänet.' Tämä oli minun sanomani teille."
Naiset lähtivät heti haudalta, yhtaikaa peloissaan ja riemuissaan, ja riensivät viemään sanaa Jeesuksen opetuslapsille. 

”Jeesuksen kuolemaan liitetyt tarinat eivät ole tosia. Myös Jeesuksen ylösnousemus on mielikuvituksen tuote.”

Näin kirjoitti eräs vapaa-ajattelija internet-sivuilla, jotka löysin hakiessani Jeesuksen ylösnousemusta vastustavia kirjoituksia. Tämä henkilö ei ole suinkaan ajatuksineen yksin: lukuisat nykyihmiset hylkäävät ylösnousemuksen kristillisenä hölynpölynä. Monelle ylösnousemususko edustaa suurta, kristittyjen levittämää valhetta. Aikamme korostunut ”tieteisusko”, siis usko tieteen kaikkivoipaisuuteen, on kärjistänyt tilannetta edelleen. Ajatellaan, että nykyisen tieteen, tiedon ja tekniikan valossa voidaan todistaa kaikki kokeellisesti: havainnoimalla ja mittaamalla. Se, mikä näkyy mikroskoopissa on se ainoa, yleispätevä totuus. Kokemuksilla ja henkisillä arvoilla ei ole juurikaan painoarvoa – niitä kun ei voi tieteellisesti näyttää toteen. Tämä kehitys on johtanut kaiken yliluonnollisen karsimiseen. Jos uskoo ihmeisiin, niin silloin on kuin joulupukkiin uskova lapsi. Onhan lapsellista uskoa Raamatun ihmekertomuksiin, koska ne eivät ole tieteellisesti toistettavassa – Että joku voisi mukamas kävellä vetten päällä! Näin ajattelevat monet, hyvin monet. Näille ihmisille raamatunkertomukset puhuvat ajasta, jolloin tiede ei ollut kovinkaan kehittynyttä. Siksi sen aikaiset ihmiset sortuivat kaikenlaiseen taikauskoon: he uskoivat henkiolentoihin, kuunliikkeistä johtuviin sairauksiin, ihmetekoihin ja jopa ruumiin ylösnousemukseen. Tämänkaltaisesta ajattelusta  monet kriittiset ja mielestään niin viisaat nykyihmiset tahtovat eroon. Yliluonnolliselle ei ole tilaa, tarvetta tai mitään hyötyä. Miksi siis uskoa valheista suurimpaan Jeesuksen ylösnousemukseen?  Eikö helpointa ole päätyä toteamaan: ”Jeesuksen kuolemaan liitetyt tarinat eivät ole tosia. Myös Jeesuksen ylösnousemus on mielikuvituksen tuote.” 

Tällainen ajattelu ei ole tietenkään mikään uusi ilmiö. Jo alkukristityt kohtasivat samaa epäuskoa. Matteuksen evankeliumin kertomus Jeesuksen hautaamisesta on tästä hyvä esimerkki. Kyseisessä kertomuksessa ylipapit ja fariseukset menivät Jeesuksen kuoleman jälkeen Pilatuksen luo ja sanoivat: "Kunnioitettu maaherra, meille tuli mieleen, että eläessään tuo villitsijä sanoi: 'Kolmen päivän kuluttua nousen kuolleista.' Käske siis vartioida hautaa tarkoin kolmanteen päivään asti, etteivät hänen opetuslapsensa pääse varastamaan häntä ja sanomaan ihmisille: 'Hän on noussut kuolleista.' Vartijat toimivat Pilatuksen käskyn mukaan ja sinetöivät haudan. Pääsiäisaamuna vartijat näkivät kuitenkin enkelin, saman hohtavan enkelin kuin naiset. He pelästyivät häntä ja kaatuivat maahan kuin kuolleet. Toivuttuaan kokemastaan vartiomiehet matkasivat kaupunkiin ja kertoivat ylipapeille kaiken, mitä oli tapahtunut. Matteus kertoo näin: ”Silloin nämä kokoontuivat neuvottelemaan yhdessä vanhimpien kanssa ja päättivät antaa sotilaille suuren summan rahaa. He sanoivat sotilaille: "Sanokaa, että hänen opetuslapsensa tulivat yöllä, kun te nukuitte, ja varastivat hänet. Ja jos tämä tulee maaherran korviin, me kyllä lepytämme hänet ja järjestämme niin, ettei teille koidu ikävyyksiä." Sotilaat ottivat rahat ja tekivät niin kuin heille oli sanottu. Heidän kertomustaan on juutalaisten keskuudessa levitetty tähän päivään asti.” 

Matteuksen kertomuksessa opetuslapsia epäiltiin siis Jeesuksen ruumiin varastamisesta. Tämä onkin ollut yksi suosituimmista väitteistä ylösnousemusta vastaan. Monia muitakin väitteitä on aikojen saatossa esitetty: on sanottu, ettei Jeesus oikeasti kuollutkaan, vaan hän ainoastaan pyörtyi ristillä ja hänet haudattiin elävänä kalliohautaan, jossa hän sitten virkosi ja lähti kävellen pois. Eräs suosittu väite on ollut, että opetuslapset näkivät näkyjä, hallusinaatioita. Toiset taas ovat sanoneet, että joku olisi tahallaan matkinut Jeesusta tai opetuslapset eivät edes tietäneet, minne hänet haudattiin. Eräät ovat sanoneet, että Jeesus nousi haudasta vain hengellisessä mielessä, ei ruumiillisesti. Monelle ylösnousemus on vain myytti, joka on jälkikäteen keksitty Jeesuksen korottamiseksi ja hänen jumalallisuutensa vahvistamiseksi.  

Kuten huomaamme, erittäin mielikuvituksellisia sepustuksia on kehitelty Jeesuksen ylösnousemusta vastaan. Monesta näistä se vasta tiede ja terve järjenkäyttö onkin kaukana! Näyttäisi, ettei ole lainkaan helppoa selittää ylösnousemuksen ihmettä pois. Epäusko ylösnousemukseen ei ole yhtään sen järkevämpää kuin usko. Ei ole yhtään hienompaa tai vakuuttavampaa olla uskomatta kuin uskoa. Olemme samalla viivalla, epäuskovat ja uskovat. Myöskään me emme kykene osoittamaan ylösnousemusta toteen. Asia, joka meidät erottaa on usko. Me uskomme ylösnousemukseen, vaikka emme ole ylösnoussutta nähneetkään. Olemme kuin naiset haudalla: Hekään eivät nähneet Jeesusta, ainoastaan Herran enkelin, mutta silti he lähtivät riemuissaan kertomaan kokemastaan muille opetuslapsille. He uskoivat Jumalan sanan, jonka he kuulivat enkelin suusta: ”Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi. Tulkaa katsomaan, tuossa on paikka, jossa hän makasi. Menkää kiireesti sanomaan hänen opetuslapsilleen: 'Hän on noussut kuolleista.”

Ylösnousemuksesta meille kertoo Raamatun sana. Raamatun sana puolestaan kertoo ensimmäisten kristittyjen, ylösnousemuksen todistajien kokemuksista. Raamatun todistusaineisto ylösnousemuksen puolesta on häkellyttävä. Uuden testamentin mukaan Jeesus ilmestyi monelle ihmiselle lukuisia kertoja. Nämä näkivät, kuulivat, koskettivat ja söivät ylösnousseen Kristuksen kanssa. Ylösnousseen todistajat käyttäytyivät rauhallisesti ja järkevästi, he eivät olleet hurmiossa tai vailla järkeä. Monet tunsivat Jeesuksen entuudestaan, joten erehtymisen mahdollisuutta ei ollut.  Ylösnousseen todistajat joutivat kokemaan vainoa juutalaisten taholta – miksi he olisivat kertoneet sellaisen valheen, joka olisi koitunut heidän kohtalokseen ja vaikeuttanut heidän elämäänsä. Suurin ylösnousemuksen todistaja lienee Paavali. Hänen tarinansa on hämmästyttävä. Kuinka kristittyjen vainoojasta kasvoi hetkessä apostoleista merkittävin. Hänen täytyi kokea jotain erityistä. Jotain ihmeellistä. Niin hän tekikin: Hän näki ylösnousseen Herran Damaskon tiellä. Tämä kokemus muutti hänet pysyvästi. Tästä ja muista Herran ilmestymisestä Paavali kertoo Korinttilaiskirjeessään:  Ennen muuta annoin teille tiedoksi tämän, minkä itse olin saanut vastaanottaa:

-- Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi,
niin kuin oli kirjoitettu,
 hänet haudattiin,
hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä,
niin kuin oli kirjoitettu,
ja hän ilmestyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista.
Sen jälkeen hän ilmestyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle, joista useimmat ovat yhä elossa, vaikka jotkut ovatkin jo nukkuneet pois. Tämän jälkeen hän ilmestyi Jaakobille ja sitten kaikille apostoleille. Viimeiseksi kaikista hän ilmestyi minullekin, joka olen kuin keskosena syntynyt. ”

Kristuksen ylösnousemus on siis meille totta. Jos näin ei olisi, silloin uskollamme ei olisi mitään merkitystä: ”Mutta ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa myös teidän uskonne.” Silloin uskomme olisi valheperustalla: ”Silloin nähdään, että olemme antaneet Jumalasta väärän todistuksen, kun olemme väittäneet hänen herättäneen Kristuksen -- mitä hän siis ei ole tehnyt, jos kerran kuolleita ei herätetä.” Olisimme yhä synnin kuoleman vallassa: ”Mutta ellei Kristusta ole herätetty, teidän uskonne on pohjaa vailla ja te olette yhä syntienne vallassa.”       

Mutta koska meillä on oikea usko, niin meillä ei ole pelkoa näistä väitteitä. Kristus on totisesti ylösnoussut. Hän on avannut meille tien ikuiseen elämään. Hän on hengellisesti elävöittänyt meidät. Tekee meidät eläväksi. Saamme elää hänen yhteydessään. Ja vain hän saa meidät uskomaan ylösnousemukseensa ja kaikkiin sen lupauksiin.