Saarna 2. sunnuntai pääsiäisestä (misericordia domini) 22.4.2012

Joh. 10:1-10
Jeesus sanoi: "Totisesti, totisesti: se, joka ei mene lammastarhaan portista vaan kiipeää sinne muualta, on varas ja rosvo. Se, joka menee portista, on lampaiden paimen. Hänelle vartija avaa portin, ja lampaat kuuntelevat hänen ääntään. Hän kutsuu lampaitaan nimeltä ja vie ne laitumelle. Laskettuaan ulos kaikki lampaansa hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, koska ne tuntevat hänen äänensä. Vierasta ne eivät lähde seuraamaan vaan karkaavat hänen luotaan, sillä ne eivät tunne vieraan ääntä."
    Jeesus esitti heille tämän vertauksen, mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hän puheellaan tarkoitti. Siksi Jeesus jatkoi: "Totisesti, totisesti: minä olen lampaiden portti. Ne, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat kaikki olleet varkaita ja rosvoja, eivätkä lampaat ole kuunnelleet heitä. Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti tulla ja mennä, ja hän löytää laitumen. Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän." 

Ulko-ovi, autonovi, pyöröovi, haitariovi ja liukuovi. Tehtaanportti, pihaportti, karjaportti ja turvaportti.

Päivittäin matkamme käy läpi erilaisten ovien ja porttien. Ne sallivat meidän kulkea edestakaisin, mennä sisään tai ulos. Ne rajaavat tiloja, suojaavat asiattomilta. Niistä käydäkseen tarvitaan avaimia, ovikoodeja ja tunnuksia. Suljettu portti on merkki siitä, ettei sinne ole lupaa ilman asiaa. Vain varkaat ja rosvot yrittävät murtautua porteista. 

Ovet ja portit ovat jatkuvasti läsnä arjessamme, hyväksymme ne muitta mutkitta. Tuskin edes niitä ajattelemme liikkuessamme paikasta toiseen. Huolettomasti astelemme eteenpäin. Näin jatkamme siihen asti, kunnes ovet suljetaan edessämme. Kunnes avaimet ja tunnukset otetaan pois. Kunnes osoitetaan toiseen suuntaan ja sanotaan: ”Tuossa on ovi, voit lähteä!” Tätä kohtaloa ei kukaan halua. Valitettavasti näin kuitenkin elämässä käy.

Jos meillä ihmisillä on tapana tehdä portteja kulkuväyliksi, niin kai se on sallittua myös kaikkivaltiaalle Jumalalle? Jos omaan rakkaaseen kotiimme johtaa tietty tie, kai Jumalallakin on lupa suunnitella väylä taivaan kotiin?  

Jeesus sanoo: ”Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu.”

Taivaan Isän väylä on Jeesus Kristus. Hän on portti. Hän on tunnusmerkki. Hän on avain. Hän on ovikoodi. Muuta tietä, ovea tai porttia ei yksinkertaisesti ole. Pelastavassa arkissa oli vain yksi ovi. Telttamajan kaikkeinpyhimpään oli vain yksi ovi. Jaakobin unessa vain yhdet tikapuut johtivat Jumalan huoneeseen. Näin on totuus tässäkin asiassa. Pelastua voi ainoastaan Jeesuksen kautta. Hyvä Paimen sanoo: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani” (Joh. 14:6).

Pääsiäisenä Kristus räjäytti synnin muurin, joka erotti meitä ja Jumalaa. Hän tuli portiksi välillemme. Hän tuli lampaiden Paimeneksi, joka joka päivä kutsuu omiaan elämän portille. Nimeltä hän meitä kutsuu: ”Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun” (Jes. 43:1).

Mikään mahti maailmassa ei voi tehdä tyhjäksi pääsiäisen sovitustyötä. Mikään mahti maailmassa ei voi sulkea sitä avointa pelastuksen ovea, jonka Jeesus on avannut. 

Mutta niin kuin monissa ovissa on aika-ajastus – täällä Toivakassakin – samoin on taivaan ovessa. Armonaikaa on vielä jäljellä, aikalukko on auki. Hyvä Paimen toivoo, että seuraisimme hänen ääntään ja tulisimme omaehtoisesti hänen luokseen. Hän kutsuu joka pyhä väkeä kirkkoonsa. Hänen takiaan pidämme rippikouluja. Hän puhuttelee sanallaan, sakramenteillaan ja rukousyhteydellä. Lähimmäisen rakkaudessa hän on läsnä silloin, kun tartumme auttaen veljiemme ja sisartemme käteen. Jeesus sanoo: ”Kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle” (Mt. 25:40). 

Jos emme kuule Hyvää Paimenta, voimme syyttää yksin itseämme. Silloin olemme kuunnelleet muiden paimenten ääntä enemmän ja kääntäneet selkämme pelastuksen portille. Jumala varjelkoon meitä tältä! 

Tahdomme omalla elämällämme julistaa, että ihmiset kääntyisivät elävän Jumalan puoleen. Ettei kenelläkään sanottaisi: ”Tuolla on toinen ovi, voit lähteä menemään!” Ei, tätä kohtaloa emme kenellekään halua! Siksi julistamme rohkeasti evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta, ristiinnaulitusta ja ylösnousseesta, joka lupaa pelastuksen eksyneimmällekin lampaalle. Tahdomme, että mahdollisimman moni pääsisi perille taivaan portista. Julistamme, että kaikki saavat tulla seurakuntaan Hyvän Paimenen hoidettavaksi. Tänään sinäkin saat ottaa tätä hoivaa vastaan. Riittää kun raotat Herralle sydämesi ovea. Jeesus sanoo: ”Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän” (Ilm. 3:20).