Saarna 1. sunnuntai pääsiäisestä (Quasimodogeniti) 7.4.2013

Joh. 20:19-31
Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sillä he pelkäsivät juutalaisia. Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!" Tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran. Jeesus sanoi uudelleen: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät." Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: "Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi."
    Yksi kahdestatoista opetuslapsesta, Tuomas, josta käytettiin myös nimeä Didymos, ei ollut muiden joukossa, kun Jeesus tuli. Toiset opetuslapset kertoivat hänelle: "Me näimme Herran." Mutta Tuomas sanoi: "En usko. Jos en itse näe naulanjälkiä hänen käsissään ja pistä sormeani niihin ja jos en pistä kättäni hänen kylkeensä, minä en usko."
    Viikon kuluttua Jeesuksen opetuslapset olivat taas koolla, ja Tuomas oli toisten joukossa. Ovet olivat lukossa, mutta yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!" Sitten hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi: tässä ovat käteni. Ojenna kätesi ja pistä se kylkeeni. Älä ole epäuskoinen, vaan usko!" Silloin Tuomas sanoi: "Minun Herrani ja Jumalani!" Jeesus sanoi hänelle: "Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe."
    Monia muitakin tunnustekoja Jeesus teki opetuslastensa nähden, mutta niistä ei ole kerrottu tässä kirjassa. Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden.

Jeesus Kristus kuoli Golgatan ristillä. Hän sovitti maailman synnit ja lunasti meidät vapaiksi Jumalan lapsiksi. Ylösnousemuksellaan hän todisti olevansa Jumalan Poika. Hän voitti kuoleman ja pahan vallan, avasi tien taivaaseen häneen uskoville. Suurempaa ihmettä ei voi ollakaan kuin mitä pääsiäinen toi tullessaan. Iloa ja riemua kaikkialla. ”Laulakaa Herralle, koko maanpiiri! Kertokaa päivästä päivään ilosanomaa hänen avustaan! Julistakaa hänen kunniaansa, ilmoittakaa hänen ihmetekojaan kansoille, jotka eivät häntä tunne.” (1. Aik 16:23-24).

Pelokkaat opetuslapset. Lukitut ovet. Epäuskoa. Pettymystä. Hämmennystä. Mestarin hylkääminen, kieltäminen, yksi omistaan hänet kavalsi. Ei iloista halailua, ei yläsalin juhla-ateriaa. Ei ymmärrystä siitä, mitä oli tapahtunut.

Pelokkaat opetuslapset. Lukitut ovet. Epäuskoa. Pettymystä. Hämmennystä. Pääsiäinen ohitse. Ilo kaikonnut. Väki kirkoissa vähentynyt. Paluu arkeen. Ei taaskaan ymmärrystä siitä, mistä pääsiäisessä on kyse. 

Tällaisiako ovat pääsiäisen lapset, silloin kerran ja nyt? Missä ilo ja riemu? Missä rohkeus? 

Paavali kirjoittaa Timoteukselle: ”Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengen” (2 Tim 1:7).

Vapahtaja tulee keskellemme. Yhtäkkiä. Hän sanoo: ”Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät... Ottakaa Pyhä Henki... Älä ole epäuskoinen, vaan usko!”

Veisaamme tänään esirukouksen yhteydessä tutusta virrestä: ”Läpi lukkojenkin Herra Jeesus tulla voi. Kuolleista hän noussut on” (Virsi 104). 

Jeesus ei vain voi tulla läpi lukkojen, hän TULEE läpi lukkojen. Hän tulee meidän luo, joiden hankalimmat lukot eivät ole ovissa tai kaapeissa, vaan siellä, jotka löytyvät sisältämme. Hän tulee läpi niiden sielun lukkojen, jotka estävät meitä pääsemästä pysyvään pääsiäisiloon. Toiselle se voi olla pelko. Jollekin epäusko. Yhdelle elämäntilanne: suru, menetykset, sairaus. Kolmas potee vihaa ja katkeruutta. Viimeisen lukko on siinä, ettei hän kykene ottamaan vastaan muutosta: ei uusia mahdollisuuksia, ei tapaa ajatella toisin.

Joillekin nämä lukot, ja lukkoriimujen haavat, ovat pureutuneet niin syvälle, ettei niistä kykene vapautumaan. Niihin saattaa olla jopa niin tottunut, ettei niistä edes uskalla astua ulos. Tilanne on sama kuin apostoleilla: he oli koolla lukittujen ovien takana, sillä he pelkäsivät. Tähän virtemme vastaa: ”Kuka tuskaani hiljaa koskettaa? Läpi lukkojenkin Herra Jeesus tulla voi. Kuolleista hän noussut on.”

”Pyhä Henki luo juhlan sydämiin. Läpi lukkojenkin Herra Jeesus tulla voi. Kuolleista hän noussut on.”

Pyhä Henki. Pääsiäisen ja helluntain Henki. Henki tekee eläväksi. Kun Luukas sijoittaa Pyhän Hengen lahjan helluntaihin, on se Johanneksella jo pääsiäisen yhteydessä. ”Jeesus puhalsi heitä kohti ja sanoi: "Ottakaa Pyhä Henki.”

Tämän Hengen kanssa pääsiäisilo jatkuu. Pelko muuttuu rohkeudeksi, epäusko uskoksi, pettymys toivoksi. Lukot ja kahleet tippuvat. Se on Herramme lahja meille. Katekismuksessa sanotaan Pyhästä Hengestä: ”Pyhä Henki tuo Jumalan hyvyyden ja Kristuksen rakkauden meidän keskellemme. Ilman eläväksi tekevää Henkeä emme voi uskoa emmekä lähestyä Kristusta. Pakenemme Jumalaa ja käännymme hänestä pois. Pyhä Henki kutsuu meitä ja synnyttää meissä uskon ja uuden elämän. Hän antaa meille Kristuksen kaikkine lahjoineen ja varjelee meidät oikeassa uskossa."

Ylösnoussut Vapahtaja ei sanallakaan moittinut omiaan: miksi ette jaksaneet rukoilla ja valvoa Getsemanessa vaikka pyysin? Miksi kielsitte minut? Miksi pakenitte ja jätitte minut yksin tuomittavaksi ja ristille? Ei mitään näistä. Hän sanoi vain: ”Rauha teille!” Kristus antaa meille rauhansa. Myös silloin kun emme sitä olisi ansainneet. Hänen henkensä pyhittää meidät. Katekismus jatkaa: ”Pyhä Henki on nimensä mukaisesti Pyhittäjä, joka tekee syntisistä ihmisistä pyhiä. Hän avaa sydämemme kuulemaan Jumalan sanan, tuntemaan Kristuksen ja turvautumaan Jumalan lupauksiin. Pyhän Hengen vaikutuksesta ihminen tulee Jumalan armolahjoista osalliseksi, alkaa rakastaa Jumalaa ja lähimmäisiään. ” 

Jeesus sanoo: ”Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät...” Jeesus ei antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan rohkean lähettiläänsä hengen. Hän itse toimi aktiivisesti, oli valmis sanomaan ja tekemään – toimimaan Jumalan valtakunnan eteen. Samaan hän kutsuu meidät. Meidän tehtävämme on julistaa vapautuksen viestiä kaikille kansoille: synnin kahleet ja lukot on murrettu! Herramme Jeesus elää! Tämän lähetysvarustuksen avulla voimme toimia pääsiäisaikana, helluntaina ja kaikkina elämämme päivinä:

"Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengen" (2 Tim 1:7).